Tallin eli lampolan päädyn muodonmuutos

Ohessa kuvasarja tallin eli nykyään lampolan päädyn muuttumisesta neljän vuoden varrella. Olen etsinyt kuvia, jotka on otettu suunnilleen samasta kuvakulmasta. 

Koko kuvasarjan saa ISOmmaksi klikkaamalla ensimmäistä kuvaa (kuvatekstit ei tosin välity isoihin kuviin).

Talli lokakuussa 2008, jolloin ostimme tilan. Lampolan pääty vasemmalla villiintyneen vadelman peitossa.

Tallin päädyssä oli osittain takaa sortunut, käyttökelvoton ja vadelman valtaama huussi.

Juhannuksen tienoilla 2010. Villiintynyttä vadelmaa täydeltä tallinpäädyltä. Ilta aurinko siintää lammenpinnasta.

Oikein tarkasti, kun kuvaa katsoo voi huomata, että huussin ikkunasta siintää metsä läpi. Eli takaseinä on enemmän ja vähemmän sortunut. Ainoa joka keksi huussille enää käyttöä oli katolle kiipeilevä kissamme.

Kesäkuun alussa 2011 kaiken muun remontoinnin ohessa huussi sai lähtöpassit!

Huussin takunen eli tallin oven edus oli vatukon valtakuntaa.

Raivatun vattupusikon ja lähteneen huussin jäljiltä tallin päädystä paljastui melkoinen kaatopaikka. Kaikenlaista sinne oli vuosikymmenten saatossa heitelty mm. erittäin ikävää lasia. Traktorilla siis lanausta ja käsipelillä romun/lasin keräystä.

Tallin päädystä ilman huussia lammelta kimmeltävä ilta-aurinko kesällä 2011.

18.6.2011 yöttömässä kesäyössä n. klo 2.30.

3.6.2012 klo 23.30.

5.6.2012 lammasaidan seipäiden pystytys alkaa.

Onni-kissa toimii aidan rakennustarkastajana...

Lampaat lähdössä iltalaitumelle kesäkuun lopulla 2012.

Näiden kuvien penkominen aiheuttaa suunnatonta kaipuuta. Olisipa jo kesä ja lampaat!

Talvikin päivä

Talvikin nimipäivän kunniaksi asiaa hieman Lantto niityn metsäisiltä reunamilta löytyneistä kanervakasvien heimoon kuuluvista hurmaavista talvikeista. Nämäkin löydöt olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia eikä ihme sillä esim. tähtitalvikkia ei kasva täällä etelän asuinseudullani ollenkaan. Tähtitalvikki luokitellaankin alueellisesti uhanalaiseksi mm. eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla.
Pikkutalvikkikaan ei ollut minulle tuttu, vaikka se on Suomessa sukunsa yleisin laji ja sitä sentään Kasviatlaksen mukaan melko yleisesti kasvaa etelän suunnallakin.

Pikkutalvikki, Pyrola minor

 

Pikkutalvikki suosii kosteita kasvupaikkoja eli soistuneita metsiä, korpia, suonlaitamia ja vanhojen suopeltojen ojan penkereitä. Lantto niityllä pikkutalvikkia kasvaa metsänreunalla ojan tuntumassa.

 

Tähtitalvikki, Moneses uniflora

 

Tähtitalvikki kasvaa sammaleisissa, rehevissä metsissä, korvissa, lähteiköissä ja puronvarsissa. Kasvia on löytynyt myös hakamailta karjan polkujen varrelta. Lantto niityllä tähtitalvikkia kasvaa niityn läntisellä metsärajalla.

 

Tähtitalvikki on tarkka kasvualustansa koskemattomuudesta ja se kärsii metsien hakkuista ja pirstoutumisesta.

 

Tähtitalvikin alaspäin nuokkuvan kukan terälehdet avautuvat tähtimäisesti täysin levälleen, josta kasvin nimikin lienee saanut alkunsa. Kasvualustaansa katselevan kukan kasvuasento estää tehokkaasti itsepölytyksen. Tähtitalvikki erittää kieloa tai syklaamia muistuttavia tuoksuaineita ja kukka voi säilyä elinvoimaisena jopa toista kuukautta. Muistan kukkaa tutkiskellessani sen terälehtien tuntuvan kumimaiselta ja jättävän vienon tuoksun sormiin.

 

Tähtitalvikkia on kutsuttu mm. katvekukkaseksi, lumikukaksi, linnuntähdeksi ja troppikukkaseksi. Troppikukkanen nimi juontanee juurensa siitä, että sitä on kansanlääkinnässä käytetty silmätautien hoitoon.

  

Hyvää nimipäivää kaikille Talvikeille!

 

Niittykasveja

Ketosilmäruoho, Euphrasia stricta

Opinnäytetyöni on edennyt niin, että toinen seminaari on onnistuneesti pidetty tammikuun puolessa välissä. Nyt pitäisi saada into päälle ja rutistaa työ loppuun...

Tämän viikon olen puuhannut ja turannut kasvien kanssa. Laittanut kuvat albumiin parempaa lajitunnistusta varten ja tehnyt listan kasveista mitä niityltä on löydetty mm. Kasvivalokuvien selaaminen on aiheuttanut hirmuisen kesäkaipuun. Haluaisin jo "leikkiä Hemulia" eli tunnistella kasveja niityllä mäkärien ja polttiaisten ruokana...

Kaiken kaikkiaan niityltä on tähän mennessä eli ensimmäisenä tutkimuskesänä tunnistettu 55 putkilokasvia. Kasveja on löydetty hieman enemmän, mutta niitä kaikkia ei ole tunnistettu (etenkin heiniä). Lisäksi on inventoitu sammalia, jäkäliä, sieniä, puita jne.

Lantto niityn tunnistettujen kasvien joukossa on neljä putkilokasvia, jotka kuuluvat Kainuun alueella huomionarvoisiin perinnebiotooppikasveihin. Näitä ovat laidunnuksesta ja niitosta hyötyvät isolaukku, ketosilmäruoho, ketonoidanlukko (myös silmälläpidettävä laji) ja nurmitatar.

Ohessa lista niityltä tunnistetuista kasveista:

aitovirna, vicia sepium
harakankello, campanula patula
heinätähtimö, stellaria graminea
hevonhierakka, rumex longifolius
hiirenvirna, vicia cracca
isolaukku, rhinanthus serotinus
jokapaikansara, carex nigra
kangasmaitikka, melampyrum pratense
karheapillike, galeopsis tetrahit
ketonoidanlukko, botrychium lunaria
ketosilmäruoho, euprhrasia stricta
kirjopillike, galeopsis speciosa
koiranputki, anthriscus sylvestris
kultapiisku, solidago virgaurea
maitohorsma, epilobium angustifolium
mesiangervo, filipendula ulmaria
mesimarja, rubus arcticus
metsäkurjenpolvi, geranium sylvaticum
metsämaitikka, melampyrum pratense
metsätähti, trientalis eurapaea
mustikka, vaccinium myrtillus
niittyleinikki, ranunculus acris
niittynurmikka, poa pratensis
niittynätkelmä, lathyrus pratensis
niittysuolaheinä, rumex acetosa
nurmihärkki, cerastium fontanum
nurmilauha, deschampsia cespitosa
nurminata, festuca pratensis
nurmipuntarpää, alopecurus pratensis
nurmirölli, agrostis capillaris
nurmitatar, bistorta vivipara
nurmitädyke, veronica chamaedrys
ojakärsämö, achillea ptarmica
oravanmarja, maianthemum bifolium
paimenmatara, galim album
peltokaali, brassica rapa
peltokorte, equisetum arvense
peltopillike, galeopsis bifida
piharatamo, plantago major
pihatähtimö, stellaria media
pikkulaukku, rhinanthus minor
pikkutalvikki, pyrola minor
poimulehti, alchemilla
puna-ailakki, silene dioica
puna-apila, trifolium pratense
punaherukka, ribes rubrum
puolukka, vaccinium vitis-idaea
sananjalka, pteridium aquilinum
siankärsämö, achillea millefolium
suo-orvokki, viola palustris
syysmaitiainen, leontodon autumnalis
tähtitalvikki, moneses uniflora
vadelma, rubus idaeus
valkoapila, trifolium repens
voikukka, taraxacum officinale

Apua kasvien tunnistukseen

Alla olevassa linkissä on kuvia kasveista, joita on löydetty Lantto niityltä kesällä 2012. Osa kasveista on tunnistettu, osa sinnepäin tunnistettu ja varsinkin heinät on kokonaan tunnistamatta. Olisin kiitollinen, jos saisin apua kasvien tunnistukseen, joten eikun selaamaan kuvia, kiitos! :) 

Lantto niityn kasveja 2012:
https://picasaweb.google.com/102085147041359486341/LanttoniitynKasvit2012