Viikon kaupunkivierailun jälkeen täällä taas. Eläimillä oli "naapurinrouva" hoitajana. Syvä kiitos ja sievä niiaus vielä tätäkin kautta!
maanantai 31. elokuuta 2015
Siiven suojassa
sunnuntai 23. elokuuta 2015
Metsälaidun
Lampaat oli aluksi niin huonoja liikkumaan, että ajattelimme etteivät ne mene metsään kuluneella viikolla rajatulle laitumelle kovin hanakasti. Tänään aamulla ne jo kuitenkin laidunsivat siellä tottunein elkein pihlajan lehväksiä maistellen. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun meillä on osa metsästä aidattuna lampaille.
lauantai 22. elokuuta 2015
Laajennettu laidun sekä tipu-uutisia
keskiviikko 19. elokuuta 2015
Nokikana ja viiriäinen
Piipittävästä ja koputtavasta munasta oli kuoriutunut pikkuruinen musta tipu tänään. Voiko suloisuuden määrään tikahtua?
Muut munat ovat edelleen ihan hiljaa. Saas nähdä jäävätkö ne kuoriutumatta. Hieman myös jännittää, miten nämä tipuset selviävät edes nuorikoiksi asti. Nyt on öisin melko viileää (+ 5 astetta), vaikka päivällä mennäänkin reippaasti + 20 asteen paremmalla puolella. Kunhan vaan tiput eivät palellu. Emme saa tänne mitään lämpölamppuakaan, koska meidän "viiden tähden luksushotellissa" ei ole sähköjä. Toivottavasti kanaemo onnistuu pitämään kananpojat lämpiminä.
tiistai 18. elokuuta 2015
Ensimmäinen vuorokausi
Esikoistipu ei ole vielä saanut seuraa. Yhdestä munasta on aamusta asti kuulunut piipitystä ja koputusta, mutta ketään ei ole vielä putkahtanut munasta ulos. Muut kaksi munaa ovat aivan ääneti.
Koimme pienoisia kauhunsekaisia hetkiä, kun vielä iltapäivällä kurkkasimme Kaunottaren alle. Näytti siltä, että tipu makaa elottomana kuoriutumattomien munien vieressä. Se tipu on kuollut, parkaisee Ville. Sitten äkkäämme sivummalla liikettä ja iloksemme toteamme esikoisen olevan hengissä. Hetken luulimme, että uusi tipu on kuoriutunut ja kuollut, mutta samassa hokaan, että se on karjalanpiirakka! Tai paremminkin piirakan reunat. Olin vienyt kanalle piirakan syötäväksi ja se oli syönyt piirakan osittain. Olipa reunat erehdyttävästi hieman hämärässä tipun väriset!
maanantai 17. elokuuta 2015
Tipu!
torstai 13. elokuuta 2015
Viidennen munan mysteeri
Heinäkuun lopulla merkkasimme hautomaan ryhtyneen Kaunottaren alle viisi munaa. Tuo viides muna on ollut sittemmin hieman oikukas.
Olemme parin päivän välein poistaneet Kaunottaren hautomaan pesään munitut muut munat. Hetikohta haudottaviksi jätettyjen munien merkkauksen jälkeen pesärosvot eli me havaitsimme pesässä vain neljä merkattua munaa. Outoa, kun olimme varmoja, että merkattuja oli viisi... Muutama päivä eteenpäin, niin pesästä merkkaamattomia munia poistaessamme huomasimme, että no onhan siellä tosiaan viisi tussilla ympäri merkattua munaa... Taas muutama päivä, niin jo viides muna puuttuu jälleen! Hetki hämmennyksen jälkeen viides muna tipahtaa kainalossa olevan kanan kätköistä lattialle! Eikä edes särkynyt!
Nyt viides muna on jälleen kadonnut! Eikä sitä ole löytynyt kanastakaan. Ihme mysteerimuna!
Alkuviikosta läpivalaisimme haudonnan alla olevat munat taskulampulla. Normaalin munan läpi loistaa valo, mutta mitä pidemmälle tipu on munassa kehittynyt, niin sitä vähemmän valoa näkyy. Haudonnan alla olevista munista ei näkynyt enää läpi. Meille siis saattaa olla oikeasti tulossa tipuja!
Eilen illalla väkersimme pienen tipulan, jossa hautova Kaunotar saa olla loppuajan rauhassa muilta kanoilta. Ja myös mahdollisesti jo sunnuntaina syntyvät tiput saavat tupsahtaa maailmaan turvallisesti.
torstai 6. elokuuta 2015
Kuusensuopursuruoste
Täällä kuusia näyttää vaivaavan kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi). Kuusten nuorimmainen neulasvuosikerta on kellastunut. Myös vesistöissä oli ruosteen itiöitä sankkoina, ruskeina lauttoina.
Tartunta neulasiin ja kantaitiöiden muodostuminen tapahtuu vain sateisella säällä väli-isäntien lehdiltä yleensä kesäkuussa. Itiötuotannon loppuessa elokuussa, sairaat neulaset varisevat kuusesta pois. Sieni talvehtii suopursussa rihmastona muodostaen seuraavan kesänä kesäitiöpesäkkeitä ja tämän jälkeen talvi-itiöpesäkkeitä, joissa muodostuvat kantaitiöt levittävät sienen kuuseen. Yleisesti kuusensuopursuruostetta esiintyy eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä pohjoisessa, missä suopursua kasvaa runsaasti.
Mikäli ruoste vaivaa peräkkäisinä kesinä voi syntyä merkittäviä kasvutappioita. Yhtenä kesänä ankarankin epidemian vaikutukset jäävät vähäisiksi. Torjuntatoimiin ei yleensä ole tarvetta.