maanantai 31. elokuuta 2015

Siiven suojassa

Viikon kaupunkivierailun jälkeen täällä taas. Eläimillä oli "naapurinrouva" hoitajana. Syvä kiitos ja sievä niiaus vielä tätäkin kautta!

Aamusumu.

Esteri.

Porostiina.

Ritu.

Hyvinsyöty viinimarjapensas jaksaa työntää marjaa.

Rysänpäältä.

Seittiä pukkaa.
Tiput on kasvaneet.

Siiven suojassa. ♡

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Metsälaidun

Lampaat oli aluksi niin huonoja liikkumaan, että ajattelimme etteivät ne mene metsään kuluneella viikolla rajatulle laitumelle kovin hanakasti. Tänään aamulla ne jo kuitenkin laidunsivat siellä tottunein elkein pihlajan lehväksiä maistellen. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun meillä on osa metsästä aidattuna lampaille.

Lampaat alarinteessä. Lampi, jonne asti metsälaidun ulottuu, hieman pilkottaa puiden takaa.

Kamut metsäretkellä ♡

Porostiina ja naavaisia kuusia.

Pihlaja maistui.



lauantai 22. elokuuta 2015

Laajennettu laidun sekä tipu-uutisia

Olemme neljänä iltana kaiken muun toiminnan ohella väkertäneet lampaille laidunta. Aikaa meni kahdelta henkilöltä 7 h/hlö. Nyt lampailla on käytössä koko niittyala sekä myös rantaan asti ulottuva "metsälaidun".

Lampaat aamuauringossa laiduntamassa uuden ja vanhan laitumen entistä aitalinjaa.

Lampaiden aamulaidunnus on melko verkkaista. Välillä tullaan porukalla nuuhkaisemaan kuvaajaa ja jäädään jopa rapsuteltaviksi. Iltaisin meininki on usein melko vauhdikasta. Laidunta juostaan innoissaan ympäri joskus toisiaan pukitellen!

Laidunnettu ja laiduntamaton näkyy selvästi.

Ritu aamuauringossa.

Meillä on nyt kaksi tipua. Esikoinen ja kuopus. Kolmannesta munasta oli yrittänyt tulla rääpälemäisen pieni tipu ulos, mutta voimat olivat ilmeisesti loppuneet kesken kuoriutumisen. Kuuntelimme hiljaista neljättä munaa ja päätimme kurkata sisään kävi miten kävi. Varovasti ensin koputtelimme munaan säröjä kuunnellen vastausta, mutta muna pysyi vaiti. Pian jo huomasimme, että munassa on kunnon kokoinen, eloton tipu. Jostain syystä ruskuaispussi ei ollut vetäytynyt ja tipu oli menehtynyt. Elämä on... Toivotaan, että näillä kahdella virkeällä tipulla on onni matkassa ja niistä kehittyy tomeria munivia kanoja. Ja nimenomaan kanoja, ei kukkoja. Aika näyttää kumpia tiput on.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Nokikana ja viiriäinen

Piipittävästä ja koputtavasta munasta oli kuoriutunut pikkuruinen musta tipu tänään. Voiko suloisuuden määrään tikahtua?

Muut munat ovat edelleen ihan hiljaa. Saas nähdä jäävätkö ne kuoriutumatta. Hieman myös jännittää, miten nämä tipuset selviävät edes nuorikoiksi asti. Nyt on öisin melko viileää (+ 5 astetta), vaikka päivällä mennäänkin reippaasti + 20 asteen paremmalla puolella. Kunhan vaan tiput eivät palellu. Emme saa tänne mitään lämpölamppuakaan, koska meidän "viiden tähden luksushotellissa" ei ole sähköjä. Toivottavasti kanaemo onnistuu pitämään kananpojat lämpiminä.

Meille onkin kuoriutunut tipujen sijasta viiriäinen ja nokikana!
Ja huomaa miten "viiriäinen" on parissa päivässä kasvanut! 

tiistai 18. elokuuta 2015

Ensimmäinen vuorokausi

Esikoistipu ei ole vielä saanut seuraa. Yhdestä munasta on aamusta asti kuulunut piipitystä ja koputusta, mutta ketään ei ole vielä putkahtanut munasta ulos. Muut kaksi munaa ovat aivan ääneti.

Koimme pienoisia kauhunsekaisia hetkiä, kun vielä iltapäivällä kurkkasimme Kaunottaren alle. Näytti siltä, että tipu makaa elottomana kuoriutumattomien munien vieressä. Se tipu on kuollut, parkaisee Ville. Sitten äkkäämme sivummalla liikettä ja iloksemme toteamme esikoisen olevan hengissä. Hetken luulimme, että uusi tipu on kuoriutunut ja kuollut, mutta samassa hokaan, että se on karjalanpiirakka! Tai paremminkin piirakan reunat. Olin vienyt kanalle piirakan syötäväksi ja se oli syönyt piirakan osittain. Olipa reunat erehdyttävästi hieman hämärässä tipun väriset!

Karjalanpiirakanrippeet, jotka hämärässä aiheuttivat ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kuvassa alaoikealla.

maanantai 17. elokuuta 2015

Tipu!

Illansuussa kurkkasimme Kaunottaren alle ja voi hyvänen aika, siellä oli tipu! Varmaan melko äskettäin kuoriutunut, koska vaikutti vielä märältä. Pikkuruinen tipu piipitti pesässä, kun emo lähti päältä pois. Laitoimme heti Kaunottaren takaisin  pitämään tipua lämpimänä. Yksi kuva oli pakko kuitenkin nopeasti kännykällä räpsäistä:

torstai 13. elokuuta 2015

Viidennen munan mysteeri

Heinäkuun lopulla merkkasimme hautomaan ryhtyneen Kaunottaren alle viisi munaa. Tuo viides muna on ollut sittemmin hieman  oikukas.

Olemme parin päivän välein poistaneet Kaunottaren hautomaan pesään munitut muut munat. Hetikohta haudottaviksi jätettyjen munien merkkauksen jälkeen pesärosvot eli me havaitsimme pesässä vain neljä merkattua munaa. Outoa, kun olimme varmoja, että merkattuja oli viisi... Muutama päivä eteenpäin, niin pesästä merkkaamattomia munia poistaessamme huomasimme, että no onhan siellä tosiaan viisi tussilla ympäri merkattua munaa... Taas muutama päivä, niin jo viides muna puuttuu jälleen! Hetki hämmennyksen jälkeen viides muna tipahtaa kainalossa olevan kanan kätköistä lattialle! Eikä edes särkynyt!

Nyt viides muna on jälleen kadonnut! Eikä sitä ole löytynyt kanastakaan. Ihme mysteerimuna!

Alkuviikosta läpivalaisimme haudonnan alla olevat munat taskulampulla. Normaalin munan läpi loistaa valo, mutta mitä pidemmälle tipu on munassa kehittynyt, niin sitä vähemmän valoa näkyy. Haudonnan alla olevista munista ei näkynyt enää läpi. Meille siis saattaa olla oikeasti tulossa tipuja!

Eilen illalla väkersimme pienen tipulan, jossa hautova Kaunotar saa olla loppuajan rauhassa muilta kanoilta. Ja myös mahdollisesti jo sunnuntaina syntyvät tiput saavat tupsahtaa maailmaan turvallisesti.

Pikkuruinen tipula käsialaa "töttä & timpuri". 

Muu parvi ihmettelee orrella mitä "ruokinta-automaatit" häärää.

torstai 6. elokuuta 2015

Kuusensuopursuruoste

Täällä kuusia näyttää vaivaavan kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi). Kuusten nuorimmainen neulasvuosikerta on kellastunut. Myös vesistöissä oli ruosteen itiöitä sankkoina, ruskeina lauttoina.

Tartunta neulasiin ja kantaitiöiden muodostuminen tapahtuu vain sateisella säällä väli-isäntien lehdiltä yleensä kesäkuussa. Itiötuotannon loppuessa elokuussa, sairaat neulaset varisevat kuusesta pois. Sieni talvehtii suopursussa rihmastona muodostaen seuraavan kesänä kesäitiöpesäkkeitä ja tämän jälkeen talvi-itiöpesäkkeitä, joissa muodostuvat kantaitiöt levittävät sienen kuuseen. Yleisesti kuusensuopursuruostetta esiintyy eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä pohjoisessa, missä suopursua kasvaa runsaasti.

Mikäli ruoste vaivaa peräkkäisinä kesinä voi syntyä merkittäviä kasvutappioita. Yhtenä kesänä ankarankin epidemian vaikutukset jäävät vähäisiksi. Torjuntatoimiin ei yleensä ole tarvetta.



Kuusensuopursuruosteen piinaama kuusi Lanttoniityllä.

Kuusensuopursuruoste.

maanantai 3. elokuuta 2015

Porostiina, Ritu & Esteri

Tälle väkäleualle jäi nyt niinkin omituinen nimi kuin Porostiina. Hassua on, että sen jälkeen kun rupesimme uuhta Porostiinaksi kutsumaan, satuimme kuulemaan radiosta, että 1800-luvun puolivälissä Kajaanista Paltaniemelle olisi 25 vuoden ajan kävellen, revolveri ja tikari puolustuksenaan, jakanut postia Posti-Stiinaksi kutsuttu henkilö.

Tätä lammasta olemme kutsuneet jo jonkun aikaa Rituksi. 

Ritu on aina menossa, vaikka yksin, jos Porostiina ja Esteri viihtyvät vain lampolassa.

Päätimme pari päivää sitten, että tämä arkajalka lammas on Esteri. Nimi muistuttaa meitä tästä hirveästä sadekesästä 2015, jolloin Esteri tuli taloon ja työnsi vettä kuin Esterin peestä.

Porostiina ja Ritu tykkäävät rapsutuksista. Niitä saa jo silitellä kyljistäkin, mutta Esteri on sen verran ujo vielä, että vain pään ja kaulan rapsuttelu on sallittu.
Esteri ja Ritu ovat kovin samannäköiset, mutta Esterin erottaa Ritusta siitä, että sillä on vähemmän valkoista päässä. 

Porostiina & Ritu.