Näytetään tekstit, joissa on tunniste kimalainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kimalainen. Näytä kaikki tekstit

torstai 19. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 19. luukku


Kimalainen on yksi tärkeimmistä luonnonvaraisista pölyttäjistämme, joiden varassa pitkälti mm. mustikkasatomme on. Kimalaisten pölytystehokkuus perustuu niiden pitkään kieleen, nopeatahtiseen kukkavierailuun sekä paksuun ja karvaiseen ulkomuotoon. 

Kimalainen pystyy lentämään viileämmässä ja tuulisemmassa säässä kuin esim. mehiläinen. Kylmässä säässä kimalaisen on lämmiteltävä lentolihaksensa ennen lentoon lähtöä. Ne kiipeävätkin aamuisin kukintojen latvoihin lämmittelemään.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 4. luukku

Valkoapila soveltuu hyvin karjanrehuksi, mutta myös kasvivärjäykseen, rohdoksi sekä ihmisravinnoksi. Nuoria lehtiä voi käyttää salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin. Tuoreista ja kuivatuista valkoapilan kukista saadaan miedonmakuista teetä, jota voidaan täydentää vahvemman makuisilla yrteillä. Valkoapilan kukkia ja lehtiä on käytetty hätäravintona leivän jatkeena kuten puna-apilaakin.


Oletko koskaan valmistanut valkoapilasta ruokaa? 
Tässä vinkki vaikkapa perinteisen joululimpun tilalle tai rinnalle, mikäli huomasit kuivata valkoapilankukkia talven varalle!

Valkoapilaleipä

3 dl kuivattuja valkoapilankukkia
1,4 l vehnäjauhoja
5 dl grahamjauhoja
1 dl vehnänalkioita
0,5 dl vehnänleseitä
1 tl mineraalisuolaa
2 tl kuminoita
7 dl vettä
1 dl öljyä
50 g hiivaa

Jauha apilankukat tehosekooittimessa. Sekoita kaikki kuivat aineet. Liota hiiva haaleaan veteen, lisää myös öljy. Alusta taikina ja kohota 30 minuuttia. Leivo pitkiksi leiviksi tai sämpylöiksi. Kohota ja voitele piimällä. Paista 40 min. 200°.

reseptin lähde: Lehtonen, U. 1987. Ullan yrtit - Luonnon hyötykasvien keruu- ja käyttöopas