tiistai 7. helmikuuta 2012

Mikä kasvi?


Olen kuvannut kyseisen kasvin niityllä kesäkuun lopulla 2010. Väitän, että kyseessä on jokin maitikka.

En kyllä pysty sanomaan onko kyseessä esim. kangas- tai metsämaitikka. Kasvin lehtien perusteella melkein kääntyisin metsämaitikan puoleen, sillä kangasmaitikalla ylemmät lehdet lukemani mukaan ovat tavallisesti tyviosastaan hampaisia, mutta voivat olla myös kapea- ja pitkäliuskaisia, joten se siitä tunnistusavusta.

Kasvupaikkaominaisuudetkaan eivät auta lajitunnistuksessa, sillä kangas- ja metsämaitikka eivät eroa kasvupaikoiltaankaan suuresti. Metsämaitikka on hieman paremman maan kasvi kuin Kangasmaitikka, mutta ne voivat kasvaa yhdessäkin.

Käytännössä kasvit pystyy erottamaan toisistaan kukinnosta. Metsämaitikan kukat ovat tumman voinkeltaiset ja pienemmät. Kukan alahuuli osoittaa alaspäin. Kangasmaitikan kukat taas ovat isompia ja väriltään vaaleahkonkeltaisia. Tosin kukat voivat olla myös tummankeltaisia tai jopa punertavia. Kukan alahuuli on suora.

Maitikka osottautui mielenkiintoiseksi kasviksi. Monimuotoisuutensa ja kausimuuntelunsa lisäksi ne ovat muiden kasvien puoliloisia. Maitikka rosvoaa imujuurillaan isännältään ravintoa yhteyttääkseen, kukkiakseen sekä lisääntyäkseen. Isäntäkasvina toimii yleensä mustikka, puolukka, kuusi tai mänty.

Kangas- ja metsämaitikka kuuluvat näivekasveihin (ennen naamakukkaisiin), ovat yksivuotisia ja n. 10 - 40 cm pituisia.

Ennen vanhaan maitikka tunnettiin myös nimellä voiheinä. Nimi saattanee juontaa kukkien voinkeltaisesta väristä sekä siitä, että karja syö maitikoita mielellään. Liekö voiheinä on kesälampaiden herkkua niityllämme ensi kesänä?

Lähteet:
Fletcher Neil - Kukat tutuiksi

torstai 2. helmikuuta 2012

Lantto

Tämän blogin luonnonniitty sijaitsee "kylässä" nimeltä Lantto. Paikan nimi periaatteessa viittaa mökkimme vieressä sijaitsevaan vanhaan hirsitaloon, mutta silti se mainitaan erikseen oikein Suomen maantiekartassa. Aikoinaan Lantto olikin vilkas paikka, kun pelkästään yhden talon pihapiirissä telmusi kolmekymmenpäinen lapsikatras!

Eilen kasvitietoutta selatessani silmiini osui sana lanttopäinen. Sanaa käytettiin kuvaamaan kasvin kukinnon lanttopäisyyttä. Tätähän täytyi googlettaa lisää. Löysin selityksen, jossa kasvi tai eläin on päästään hieman kovera eli lanttopäinen, esimerkkinä mainittiin lohen lanttopäinen pyrstö.

Löytyipä googlettamalla vastine lantto -sanallekin. Suomisanakirja.fi ilmoittaa, että lantto on loivasti painunut tai hieman sisäänpäin kaartuva.

Itse asiassa sana kuvaa hyvin Lanttoa paikannimenä, sillä paikka on hieman notkelmassa laskien lammelle päin eli sanan mukaisesti siis lantto. Paikannimen merkitys saa lisävahvistusta viereisestä Kukkula -nimisestä tilasta, joka sijaitsee, missäpä muuallakaan, kuin mäen laella.