Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvajoulukalenteri 2013. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvajoulukalenteri 2013. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 24. luukku


Lanttoniitty toivottaa Joulurauhaa!

Rauhaa, joulurauhaa,
muista joulusi pyhittää.
Se vain, mikä meissä on hyvää,
meidän jälkeemme tänne jää.
Kun rauhaa, joulurauhaa
kuulen tuulen kuiskaavan,
vihdoin tunnen, sittenkin tunnen
minä jouluni alkavan.

(Viimeinen säkeistö kappaleesta Joulurauhaa)

sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 22. luukku

Punainen hattu,
valkoinen sukka.
Ei marja, ei kukka,
ei rousku eikä hapero.


Älä poimi,
tule pois, käännä pää.
Kärpäsen sieni metsään jää
maahisen jakkaraksi.
Mars kotiin -yksi, kaksi!



lauantai 21. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 21. luukku


Vanhassa kansanperinteessä tänään, vuoden lyhimpänä päivänä eli talvipäivänseisauksena,
auringonpilkahduskin merkitsi poutaista kesää. Sumu taas merkitsi kesähallaa. 
Siispä pilkahda aurinko, pilkahda!


torstai 19. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 19. luukku


Kimalainen on yksi tärkeimmistä luonnonvaraisista pölyttäjistämme, joiden varassa pitkälti mm. mustikkasatomme on. Kimalaisten pölytystehokkuus perustuu niiden pitkään kieleen, nopeatahtiseen kukkavierailuun sekä paksuun ja karvaiseen ulkomuotoon. 

Kimalainen pystyy lentämään viileämmässä ja tuulisemmassa säässä kuin esim. mehiläinen. Kylmässä säässä kimalaisen on lämmiteltävä lentolihaksensa ennen lentoon lähtöä. Ne kiipeävätkin aamuisin kukintojen latvoihin lämmittelemään.

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 18. luukku


Kirjopillikkeen sanotaan auttavan hengityselinsairauksiin, yskänärsytykseen, ummetukseen ja ripuliin. Kirjopillike supistaa kudoksia ja limakalvoja. 

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 15. luukku

Kohtaamisia joulupukin menopelien kanssa Lanttoniityn tuntumassa:






Hyvää 3. adventtia.


perjantai 13. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 13. luukku


Vanhan kansanuskomustemme mukaan tämä päivä on vuoden pisintä yötä edeltävä päivä eli Luttu. 
Lutun yöstä lähtien kukko putoaa orrelta kolmesti vuorokaudessa koko pimeän loppuvuoden.


torstai 12. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 12. luukku

Hevonhierakka (Rumex longifolius) kuuluu tatar-kasveihin, viihtyy typpipitoisilla kasvupaikoilla ja hyötyy eläinten laidunnuksesta. Karjan ravinnoksi hevonhierakka ei kelpaa ja se saa yleensä rauhassa jäädä jatkamaan sukuaan kilpailijoiden hävittyä parempiin suihin.


Hevonhierakan lehdissä on runsaasti karoteenia ja C-vitamiinia. Lehdet sisältävät myös jonkin verran oksaalihappoa, joten nuoria hierakan lehtiä voi lisätä pieniä määriä tuoreeltaan salaatteihin. Runsaammin lehtiä voi käyttää keitettynä pinaatin tapaan. Hierakoiden kypsät siemenet soveltuvat jauhettuina puuroihin ja leivontaan. 

Hierakoiden juuret sisältävät parkkihappoa eivätkä sovellu pahanmakuisuutensa vuoksi syötäväksi. Juuria on käytetty lähinnä rohdoksi lisäämään sapeneritystä, parantamaan ruokahalua, supistamaan limakalvoja ja helpottamaan ummetusta. 

Hierakan käyttöön rohtona sisältyy varoitus, sillä liian suuret rohtoannokset voivat aiheuttaa pahoinvointia, kouristuksia ja iho-oireita. Lehtien liiallinen pureskeleminen voi aiheuttaa ientulehduksen.


tiistai 10. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 10. luukku

Suomessa kasvaa noin 25 poimulehtilajia, jotka asiaan vihkiytynyt erottaa toisistaan lehtimuodon, lehtien hammastuksen ja kasvin karvaisuuden perusteella. Yleisimmät lajit ovat hakamaapoimulehti, laidunpoimulehti ja piennarpoimulehti. Maallikkona väittäisin, että kuvan poimulehti on laidunpoimulehti sen karvaisuuden ja lehtien hammastuksen perusteella.


Saateettomanakin päivänä poimulehtien lehtihampaiden kärkiin saattaa erittyä pisaroita. Poimulehtien vesihelmillä uskottiin olevan voima muuttaa rauta kullaksi. Näistä alkemistien kokeiluista on syntynyt kasvin latinankielinen nimi Alchemilla. Poimulehtien pisaroilla uskottiin myös pystyttävän palauttamaan neitojen neitseellisyys sekä nuoruus ja kauneus.

Poimulehteä voi käyttää rohdoksi, kasvinvärjäykseen sekä kosmetiikkaan. Poimulehtien nuoret lehdet sopivat mainiosti salaatteihin. Alkukesän varjossa kasvaneet lehdet ovat parhaimman makuisia. Kuivassa paikassa kasvaneiden lehdet saattavat olla kitkeriä ja sitkeitä. Lehtiä voi käyttää myös vihersilppuna leivän päällä tai kuivata teeaineeksi. Kuivatut lehdet sopivat pieninä määrinä myös leivonnaisiin. Tuoreita ja kuivattuja kukkia sekä siemeniä voi käyttää mausteena.

Ohessa oiva resepti ensi kesän rikkaruohon kitkentää ajatellen!

Kitkijän ilo

2 dl saviheinän nuoria lehtiä silputtuna
1 dl poimulehden nuoria lehtiä silputtuna
2 dl sipulinnaatteja tai ruohosipulia silputtuna
1 omena ohuina, pieninä suikaleina

kastike:
1 dl kermaa
2 tl etikkaa
suolaa, sokeria

Vihannekset huuhdellaan huolellisesti ennen silpuamista. Salaatti sekoitetaan ja kastike kaadetaan pinnalle.

(reseptin lähde: Lehtonen, U. 1979. Herkkuja luonnosta ja puutarhasta).

maanantai 9. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 9. luukku


Yhdeksännestä luukusta avautuu näkymä mökin ikkunasta, jonka haluaisin olevan jokapäiväinen. Saisi siis olla kesä, vihreä vehreys ja narulle ripustetut pyykitkin, mutta varsinkin nuo lampaat!

"Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän, kuinka onnellinen voikaan olla hän..."


lauantai 7. joulukuuta 2013

Valokuvajouulukalenterin 7. luukku

"Jos joulun aikaan metsä on hyvin luminen,
tulee hyvä heinävuosi." 
(Juva)


"Jos hevosille, lampaille ja lehmille ei jouluaattona anna hyväksi valikoituja heiniä, 
tulee seuraavana kesänä huono satovuosi."
 (Pohjois-Pohjanmaa)

perjantai 6. joulukuuta 2013

Valokuvajoulukalenterin 6. luukku


Oheisen sinitaivaan myötä Lanttoniitty toivottaa

Arvokasta 
Itsenäisyyspäivää!