Lanttoniityltä Niittykunnaalle

Niitty on jälleen kerran hiljentynyt kokonaan. Lampaat ja kanat on siirretty talvitiloihin ja aidat on korjattu pois. Lampaat ehtivät syödä niittyalasta noin puolet.

Talvitiloihin muutti  ensimmäisenä emokana tipujensa kanssa 8. syyskuuta. Kahdeksan päivää myöhemmin lampaat siirrettiin tipujen vierustovereiksi. Muu kanaparvi muutti talvitiloihin 24.9.

Hieman jännitti kanaparven yhdistäminen. Pelkäsin, jos kukot ovat vihaisia tipuille, mutta ainut joka pisti ranttaliksi oli emokana. Emo puolusti melko raivoisasti tipujaan muilta kanoilta ja sai Gandalfkin hieman tuta. Gandalf höykytti siitä hyvästä toista kukkoa! Ajattelin myös, että tipujen maailma järkkyy, kun elämä ei olekaan pelkkää emon siivenalla oleilua, mutta tiput ei olleet millänsäkään tulokkaista. Olivat kukkojenkin edessä aivan pokkana. Ihankuin olisivat olleet aina osa parvea.

Tyytyväinen tipu uudessa asumuksessaan lämpölampun alla.

Mamman helmoissa.

Pajukon polttoa niityllä.

Lampaat talvitilassaan.

Mikä näky! Tiput olivat lennähtäneet ylimmälle orrelle!

♡

Parvi koossa.

Tehotuotannossa tässä tilassa voisi olla 54 kanaa, ja itse miettii, että onko tila liian pieni kahdeksalle...

Lampailla on vielä mahdollisuus ulkoiluun, mutta kanat joutuvat tyytymään sisätiloihin ensi kesään saakka.

Tämä blogi hiljenee nyt määrittelemättömäksi ajaksi ellei kokonaan. Lanttoniityn asukkaille on luvassa totaalisesti erilainen talvi. Ihmiset eivät meinaa enää karata etelään vaan jäävät talveksi tänne. Eläimien talviasumukset on reilassa, mutta ihmisten vielä pahasti kesken... Kiitän kaikkia lukijoita kuluneesta kesästä ja toivotan mukavaa syksyn jatkoa! Olen suunnitellut remontinalla olevalle maatilallemme blogia, jossa seurattaisiin lähinnä maatilan elämää eläimien kautta. Saattaapa sinne tulla myös päivitystä hirsitalon remontista, erästelystä, kalastelusta sekä puutarhasta yms. Olet tervetullut lukijaksi www.niittykunnas.blogspot.fi! Kunhan pääsen eroon tyhjän sivun syndroomasta...

Laajennettu laidun sekä tipu-uutisia

Olemme neljänä iltana kaiken muun toiminnan ohella väkertäneet lampaille laidunta. Aikaa meni kahdelta henkilöltä 7 h/hlö. Nyt lampailla on käytössä koko niittyala sekä myös rantaan asti ulottuva "metsälaidun".

Lampaat aamuauringossa laiduntamassa uuden ja vanhan laitumen entistä aitalinjaa.

Lampaiden aamulaidunnus on melko verkkaista. Välillä tullaan porukalla nuuhkaisemaan kuvaajaa ja jäädään jopa rapsuteltaviksi. Iltaisin meininki on usein melko vauhdikasta. Laidunta juostaan innoissaan ympäri joskus toisiaan pukitellen!

Laidunnettu ja laiduntamaton näkyy selvästi.

Ritu aamuauringossa.

Meillä on nyt kaksi tipua. Esikoinen ja kuopus. Kolmannesta munasta oli yrittänyt tulla rääpälemäisen pieni tipu ulos, mutta voimat olivat ilmeisesti loppuneet kesken kuoriutumisen. Kuuntelimme hiljaista neljättä munaa ja päätimme kurkata sisään kävi miten kävi. Varovasti ensin koputtelimme munaan säröjä kuunnellen vastausta, mutta muna pysyi vaiti. Pian jo huomasimme, että munassa on kunnon kokoinen, eloton tipu. Jostain syystä ruskuaispussi ei ollut vetäytynyt ja tipu oli menehtynyt. Elämä on... Toivotaan, että näillä kahdella virkeällä tipulla on onni matkassa ja niistä kehittyy tomeria munivia kanoja. Ja nimenomaan kanoja, ei kukkoja. Aika näyttää kumpia tiput on.

Nokikana ja viiriäinen

Piipittävästä ja koputtavasta munasta oli kuoriutunut pikkuruinen musta tipu tänään. Voiko suloisuuden määrään tikahtua?

Muut munat ovat edelleen ihan hiljaa. Saas nähdä jäävätkö ne kuoriutumatta. Hieman myös jännittää, miten nämä tipuset selviävät edes nuorikoiksi asti. Nyt on öisin melko viileää (+ 5 astetta), vaikka päivällä mennäänkin reippaasti + 20 asteen paremmalla puolella. Kunhan vaan tiput eivät palellu. Emme saa tänne mitään lämpölamppuakaan, koska meidän "viiden tähden luksushotellissa" ei ole sähköjä. Toivottavasti kanaemo onnistuu pitämään kananpojat lämpiminä.

Meille onkin kuoriutunut tipujen sijasta viiriäinen ja nokikana!

Ja huomaa miten "viiriäinen" on parissa päivässä kasvanut! 

Ensimmäinen vuorokausi

Esikoistipu ei ole vielä saanut seuraa. Yhdestä munasta on aamusta asti kuulunut piipitystä ja koputusta, mutta ketään ei ole vielä putkahtanut munasta ulos. Muut kaksi munaa ovat aivan ääneti.

Koimme pienoisia kauhunsekaisia hetkiä, kun vielä iltapäivällä kurkkasimme Kaunottaren alle. Näytti siltä, että tipu makaa elottomana kuoriutumattomien munien vieressä. Se tipu on kuollut, parkaisee Ville. Sitten äkkäämme sivummalla liikettä ja iloksemme toteamme esikoisen olevan hengissä. Hetken luulimme, että uusi tipu on kuoriutunut ja kuollut, mutta samassa hokaan, että se on karjalanpiirakka! Tai paremminkin piirakan reunat. Olin vienyt kanalle piirakan syötäväksi ja se oli syönyt piirakan osittain. Olipa reunat erehdyttävästi hieman hämärässä tipun väriset!

Karjalanpiirakanrippeet, jotka hämärässä aiheuttivat ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kuvassa alaoikealla.

Tipu!

Illansuussa kurkkasimme Kaunottaren alle ja voi hyvänen aika, siellä oli tipu! Varmaan melko äskettäin kuoriutunut, koska vaikutti vielä märältä. Pikkuruinen tipu piipitti pesässä, kun emo lähti päältä pois. Laitoimme heti Kaunottaren takaisin  pitämään tipua lämpimänä. Yksi kuva oli pakko kuitenkin nopeasti kännykällä räpsäistä:

Viidennen munan mysteeri

Heinäkuun lopulla merkkasimme hautomaan ryhtyneen Kaunottaren alle viisi munaa. Tuo viides muna on ollut sittemmin hieman  oikukas.

Olemme parin päivän välein poistaneet Kaunottaren hautomaan pesään munitut muut munat. Hetikohta haudottaviksi jätettyjen munien merkkauksen jälkeen pesärosvot eli me havaitsimme pesässä vain neljä merkattua munaa. Outoa, kun olimme varmoja, että merkattuja oli viisi... Muutama päivä eteenpäin, niin pesästä merkkaamattomia munia poistaessamme huomasimme, että no onhan siellä tosiaan viisi tussilla ympäri merkattua munaa... Taas muutama päivä, niin jo viides muna puuttuu jälleen! Hetki hämmennyksen jälkeen viides muna tipahtaa kainalossa olevan kanan kätköistä lattialle! Eikä edes särkynyt!

Nyt viides muna on jälleen kadonnut! Eikä sitä ole löytynyt kanastakaan. Ihme mysteerimuna!

Alkuviikosta läpivalaisimme haudonnan alla olevat munat taskulampulla. Normaalin munan läpi loistaa valo, mutta mitä pidemmälle tipu on munassa kehittynyt, niin sitä vähemmän valoa näkyy. Haudonnan alla olevista munista ei näkynyt enää läpi. Meille siis saattaa olla oikeasti tulossa tipuja!

Eilen illalla väkersimme pienen tipulan, jossa hautova Kaunotar saa olla loppuajan rauhassa muilta kanoilta. Ja myös mahdollisesti jo sunnuntaina syntyvät tiput saavat tupsahtaa maailmaan turvallisesti.

Pikkuruinen tipula käsialaa "töttä & timpuri". 

Muu parvi ihmettelee orrella mitä "ruokinta-automaatit" häärää.

Kaunotar hautoo

Ai että piti edellisessä kirjoituksessa mennä hehkuttamaan kananmunien ylituotantoa. Meillä tuotanto tyrehtyi maanantaina. Tai tuotantoa on, mutta Kaunotar löhöää kaiken tuotannon päällä! Kaunotar on ruvennut siis hautomaan kaikkien kanojen munia. Kanalassa on kolme munintapesää, mutta vain tuo lattialla oleva kelpaa kaikille. Tänään nostimme Kaunottaren hetkeksi pois pesästä ja näimme sen alla noin kymmenkunta munaa.

Irrotimme seinälle kiinnitetyt pesät ja laitoimme ne lattialle vierekkäin. Yhteen pesään malliksi muna, josko edes se kelpaisi muille kanoille munintaan.

Huomenna on tarkoitus ottaa nuorikoiden munimat pikkumunat Kaunottaren alta pois ja merkata sinne jäävät munat. Näin näemme mitä munia on haudottu maanantaista alkaen ja mitä sinne mahdollisesti vielä tulee lisää. Voi kyllä olla, että Kaunotar ei enää päästäkään ketään samalle pesälle, sillä tänään löytyi yksi muna munittuna keskelle kanalan lattiaa.

Tämä on nyt tätä ei tehotuotetun kotitarvekanalan arkea. Juuri kun luulee, että munantuotanto hönkäsöö kunnolla käyntiin, niin sitten käy jotain tällaista. No, ei se mitään. Nyt jännätään, että onko meillä noin 20 vuorokauden kuluttua tipuja!

Kaunotar haudontatranssissa.

Molemmat nuorikot munii

Kultakutri aloitti munimaan pari päivää Tuhkimon jälkeen. Sitähän sanotaan, että taloudessa tulisi olla yhtä monta kanaa, kun on henkilöitä. Meillähän alkoi nyt siis melkoinen ylituotanto!

Nyt kun olemme nuorikot saaneet kasvatettua ehdoiksi kanoiksi, odottelemme, että joku kanoista innostuu hautomaan loppukesän iltojen pikkuhiljaa hämärtyessä. Näillä korkeuksilla kun ei vieläkään tule yöllä pimeä, mutta selkeästi hämärtyy jo. 

Tuhkimo munii

Eilen aamulla huomasin toisen nuorikoista eli Tuhkimon munintapesässä. Jännityksellä odotin, että tuleeko päivän saldoksi kolme munaa. Ja tulihan se. Tuhkimo oli pyöräyttänyt suloisen pienen munan! Ei tosin munintapesään vaan keskelle kanalan lattiaa.

Tänäänkin meille tuli kolme munaa. Siellä ne oli suloisesti munintapesän olkien päällä. En ennen olekaan saanut kolmea munaa päivässä..!

Tuhkimo munintapesässä ihan ajallaan. Nuorikot alkavat munia noin viiden kuukauden iässä. Tyrnikset suosivat vain ja ainoastaan tätä korkealaidallista laatikkoa. Brahmoille kelpasi nuo seinään kiinnitetyt hieman avoimemmat laatikot.

Tuhkimon pikkumuna vasemmalla.

Kukolle nimi

Kultakutri on ilmeisesti jäänyt kanojen arvojärjestyksessä alimmaiseksi. Se on jäänyt paljon pienemmäksi kuin Tuhkimo, sillä muut ajavat sitä syömästäkin pois, siinä missä Tuhkimo saa pupeltaa jyväänsä ihan rauhassa. Tuhkimohan vaikutti aluksi ilkeältä kanalta, mutta se taisikin olla taktikko. Nyt kukaan ei uskalla kiusata sitä. Tai ehkä muut on vain kateellisia Kultakutrin kananjaloista joita peittää mielenkiintoinen verkkokuvio.

Kanat on kaikki muuten nimetty, paitsi tämä toinen kukkopoika on vielä vailla kutsumanimeä. Nimiehdotuksia otetaan vastaan. Nimi pitäisi olla jonkun fiktiivisen hahmon mukaan.

Koska kanojen nimet luisuivat satukirjapuolelle, niin olen miettinyt olisiko tämä kana kenties Ruusunen vaiko Kaunotar. Luulen, että Kaunotar, koska se rupesi minulle näin sievästi poseeraamaan munintapesien päällä. Edes kanankakkapallerot eivät laimenna Kaunottaren kauneutta.

Niityltä on kesäkuun lopulta asti löytynyt jo tattejakin. Eilen hokasin koiralenkillä yhden herkkutatinkin jo! Koska en löytänyt enempää, päätin kokeilla syökö kanat tattia. Ykkösluokan herkkutatin lakki katosi kanojen nokkiin alta aikayksikön. Jalkaakin nokittiin, mutta se ei ollut läheskään niin maittava. Päivän aikana jalkakin oli kuitenkin popsittu. Kuvan sieni ei liity tapaukseen.

Aamu- ja iltalaitumella

Kanat laskeutuvat ulkoilemaan. 

Tuhkimo ja Kultakutri. 

Nuorikoilla alkaa jo heltta hieman erottua.

Harmaa kukko, jonka nimi voisi olla Gandalf the Grey, juoksee rimppakintuillaan kuin päätön kana. 

Olisi ilmeisesti halunnut uuhien matkaan niitylle.

Kanat ulkoilee ja lampaat laiduntaa.

"Porostiina" ja pari muuta.

Nam, omenaa!

Aamukasteinen niitty klo 5.30.

 Niitty on niin märkä, etten muista sen olleen noin lätäköitynyt edes ikävänä sadekesänä v. 2012. 

Tytöt on laajentaneet ahkerasti laidunnustaan muodostuneesta polusta päätellen. 

Iltalaitumella klo 21.30.

Kohta laiduntavia lampaita näkee saunan kuistilta. 

Se on ihan parasta.

Lentävä lammas!

Lampaat pääsivät tänään vihdoin ja viimein laitumelle. Ne uskaltautuivat niin vaisusti totuttelutarhaan, ettemme ole pitäneet kiirettä laitumelle laskussa. Tähän mennessä ne on vain meitä seurailleet laitumelle. Emme ole nähneet niiden siellä yksin käyvän. Laitumella ei ole kovin pitkälle edetty. Juuri ja juuri tallin toisen pään ohi.

Olemme saaneet kyllä mahtavat naurut, kun tytöt kirmaa tasajalkaa pomppien niitylle ja taas lampolaan. En ole ennen noin vauhdikkaita lampaita tavannutkaan! Kyllä pässitkin kovaa hölkkäsivät, mutta uuhet suorastaan liitää! 

Kivasti uuhet on meihin kesyyntyneet. Kaikkia saa jo hieman silitellä ja ne uskaltautuvat jo maate, vaikka olemme lampolassa.

Myös kanat on ruvenneet ulkoilemaan. Ja vanhat rouvat työntävät tasaiseen tahtiin munia.

Tänään on luonnonkukkien päivä. Vuoden teemakukka on tupasvilla.

Niityllä puna-ailakki vasta aloittelee kukintaa.

Mesimarja kukkii paikoin runsaana.

Voikukkaa näkyy muutama siellä, toinen täällä.

Kanat nauttimassa ihanan lämpimästä ja tuulettomasta kesäpäivästä.

Lampaat on uskaltautuneet laitumelle.

Tänään kuulimme ensimmäistä kertaa myös vaimean "mään".

"Porostiina"

Uuhet otti belfien.

Kukko otti selfien.

Kultakutri kikkailee ulkotarhaan johtavan luukun päällä. Parvesta taitaa löytyä myös Lumikki ja Tuhkimo.

Vauhtilampaat tulee!

Vauhtilampaat menee!