Tympeä päivä

Viimeisten pässien teurastaminen oli tympeää hommaa. Se pisti konkreettisen lopun tälle koko lammaskesälle. Olisin vielä mielelläni ollut lammaspaimenena.

Vaikka lampaita ei enää ole, niin niityn jälkityöt vielä jatkuvat. Tänään illalla poltimme kesän aikana niityltä peratut risut. Vielä on edessä aitojen purkaminen sekä jälkiniitto.

Haluamme kiittää naapureita, jotka suhtautuivat myötämielisesti lammasprojektiimme. Erityiskiitokset myös kaikille, jotka avustivat Villeä pässien teurastuksessa.

Hyvin saimme suojeltua pässit suurpedoilta ja hirvikoirilta, joista kumpaisistakaan emme kylläkään havainneet jälkeäkään. Lopulta lampaat kuitenkin petti juuri se taho, johon ne olivat oppineet varauksetta luottamaan. Täytyy myöntää, että itsellä on hieman syyllinen olo. Taidan ruveta kasvissyöjäksi, kunhan nyt ensin olen syönyt kymmeniä kiloja lampaan lihaa... ;-)

"Aikansa kutakin sanoi pässi, kun päätä leikattiin."

Autuaimmille laitumille

Haarapääskysen pojat tekevät lentoharjoituksia ja valmistautuvat poistumaan pesästä. Kesä alkaa olla paketissa, myös pässien osalta. Niittytyöt on tehty ja palkkana on... autuaammat laidunmaat.

Määrääjä ja häärääjä eli Leo ja Lempi-pässi ovat siirtyneet tänään ajasta ikuisuuteen. Leon teuraspaino oli rapiat 15 kiloa ja Lempi-pässin 12 kiloa.

Laitoin pässien autuaammille laidunmaille siirtymisestä viestin mummulle ja siskoni 6-vuotias tyttö, kummityttömme Jasmin, sattui olemaan paikalla ja halusi tietää minkä viestin täti lähetti. Mummu oli lukenut viestin, johon Jasmin oli tokaissut, että hyvä, että pääsivät paremmalle laitumelle. ;)

Potra poika

Pojat pääsi tänään taas puntariin. Viimeinen elopainon mittaus. Huomenna teuraspaino punnitaan ainakin Leolta sekä mahdollisesti myös Lempi-pässiltä ja Usko2:lta...

Lempi oli viimeksi kasvanut reilu 200 g päivässä, mutta nyt kasvu on ollut vain 68 g/päivä. Luttinen pienimpänä on kirinyt muita roimasti. Kasvua on ollut 218 g päivässä eli yhteensä 9,6 kg viime punnituksesta (10.7.)!

Pässien painot, (suluissa tulopaino):
Usko-Eevertti 33 kg (25 kg)
Luttinen 30,8 kg (18,6 kg)
Lempi 32,4 kg (22,8 kg)
Leo 36,2 kg (22 kg)
Rohmu 41,4 kg

Rohmua ei olekaan aikaisemmin punnittu, mutta nyt se oli niin tyrkyllä puntariin ja itseäkin kiinnosti tietää paljonko se painaa, koska se näyttää niin isolta. Ja isohan se on. Ja ainut teurasmitoissa oleva pässi. Silti en millään haluaisi sitä teurastaa. Se on niin kiltti ja rauhallinen. Punnitessakaan se ei vastustellut kiinniottoa ollenkaan kuten ei Uskokaan.

Paimen ongelmia

Meillä on taas tuo paimen kronannut melkein viikon päivät, joten ei ihme, että pässi oli karussa. Paimen on osittain jäänyt varjoon jo iltapäivällä. Kokonaan se on ollut varjossa ilta seitsemästä, josta alkaen pässit on olleet niityllä ilman sähköä.

Karkailun jälkeen siirsimme paimenen "kauas" naapurin rajalle ja laitoimme sähkön kiertämään vain kahta alinta lankaa. Nyt paimen on valossa n. klo 21. Olemme myös yöksi ottaneet sähkön pois päältä virtaa säästääksemme. Muutokset tuntuvat auttavan, sillä eilen illalla aidasta tuli ihan tuntuva tälli vielä ilta kymmenen maissa.

Toivotaan, että karkaileva pässikin muistaa taas kunnioittaa lankaa. Naapuri kertoi sen tulleen ahnaasti popsimaan heidän nurmikkoa ja hän oli saanut silittääkin sitä. Kun muut pässit eivät olleet tulleet oli karkulainen nuuhkaissut lankaa ja painattanut takaisin omalle puolelle todettuaan, ettei säkäriä tule!

Liekö seuraavana aamuna aidan korjaustoimenpiteiden jälkeen naapuriin mennessään Lempi-pässi saanut tällin, koska ei omin avuin enää uskaltanut tulla takaisin.

Alla olevassa kuvassa naapurin tontti siintää houkuttelevana niityn itärajalla.

Lempi yli laidan!

Olimme eilen illalla naapurissa nauttimassa pannukakkukahveja, kun minulle soitti toinen naapuri, että teillä on lammas karkuteillä. Onneksi herkulliset pannukakut oli jo nautittu ja lähdimme sillä siunaamalla huristamaan mökille.

Lyhyehkön n. 500 m ajomatkan aikana ehdimme kerätä jäitä hattuun ja laatia sotasuunnitelman pässin tai mahdollisesti jopa pässien palauttamiseksi aidan oikealle puolelle.

Mökille tultua sotasuunnitelmat eli kauraryyniämpäri eivät olleetkaan tarpeen, sillä kaikki pojat olivat laitumella ikäänkuin ketään ei olisi karussa ollutkaan. Pässi oli ilmeisesti vain käynyt maistelemassa aidan toisella puolella sitä kuuluisaa vihreämpää ruohoa.

Tähän aamuun asti olisin voinut vannoa, että aidan toisella puolella kävi Leo, mutta enää en ole niin varma. Laidunsin pässien kanssa aamuauringossa, hallan (+3 astetta) paikoittain puraisemalla niityllä. Taitin pässeille haapaa rouskutettavaksi, kun äkkäsin, että yksi puuttuu!

Huomasin Lempi-pässin (kuvassa) metsän ja naapurin kulmauksessa. Näytti, että se olisi ollut omalla puolella, mutta kohta jo huomasin sen kirmaavan edestakas naapurin pihamaalla aidan vierttä!

Katkoin nopeasti haavan oksia muille pässeille ja itselle houkuttelukerpuksi. Lempi ei kiinnostunut kerpusta, mutta muut pässit tietenkin ryntäsivät katsomaan, että mitä täällä määitään. Olin ihan varma, että kohta aidan väärällä puolella on kuusi pässiä!

Minulla ei ollut siis yksinäni aikaa eikä hermoja laatia sotasuunnitelmia vaan improvisoin! Hyppäsin "ketterästi" aidan yli ja nappasin ihanaa leikattua ja lyhyttä nurmea syömään rauhoittunutta Lempiä niskasta kiinni. Kampesin pässin kantoon ja ähräsin sen metrisen aidan yli niin, että kuulin pässin suolien vain pulisevan!

Syksy saapuu

Kai se on jo pakko tunnustaa, että syksy on saapunut, vaikka se onkin viikon verran pitänyt hienoja, lämpimiä kelejä. Koivut ovat kuitenkin alkaneet kellertämään kuin varkain eikä yöttömiä öitä ole ollut enää aikoihin.

Olemme lampaiden kanssa siirtyneet syysaikaan ja otamme ne sisään n. klo 22.30, koska silloin alkaa olla jo tosi hämärää.

Tänään aamulla niitty kylpi sumussa ja auringon kajossa, joka sai aavemaisesti lukuisat hämähäkin seitit näkyviin.

Leipää lampaille

Lampailla on nyt leipiä loppuiäkseen, joka ei kyllä enää kovin pitkä olekaan. Täällä kävi etelästä tätini ja isovanhempani vierailulla ja mummu toi pässeille "vähän" kuivattuja leipiä eli pari isohkoa pahvilaatikollista. Kyllä niiden nyt loppuajan kelpaa, ettei vaan jäisi niitty kokonaan syömättä! ;-)

Alla on kuva haarapääskyn poikasista, jotka ovat kovasti kasvaneet. Viimeksi ne olivat nokat ammollaan ruokaa kerjäämässä, mutta nyt ne kököttivät pesässä suu yrmeästi viiruna eivätkä päästäneet inahdustakaan.

Pässitkin pitäisi punnita ja katsoa miten ne ovat kasvaneet. Ainakin ne näyttävät isoilta, mutta kasvanut villakin saattaa hämätä.

Harvahammas

Rohmu alkaa muistuttamaan jääkiekkoilijaa tai esikoululaista, sillä siltä puuttuu toinen etuhampaista!

En ollut ajatellut, että lampaatkin vaihtavat maitohampaat. Nyt lukemani perusteella lampaan kaikki maitohampaat vaihtuvat kaiketi 3-4 ikävuoteen mennessä.

Lampaallahan ei ole hampaita kuin alapuolella. Yläpuolella on kova ien. Näin se pystyy tehokkaasti nyhtämään ruohoa. Ja vaikka ylähampaat puuttuvat, niin tarvittaessa lammas onnistuu puraisemaan sormesta melko kivuliaastikin!

Iloinen perhetapahtuma

Lampolaan pesän tehneet pääskyset ovat saaneet poikasia!

Melko kylmään keliin ( tällä hetkellä + 5, eikä onneksi sada!) munat kuoriutuivat pari päivää sitten. Ainakin viisi rääpälettä keltaiset nokat ammollaan vaativat sirittäen ötököitä, mitä näillä keleillä tuntuu olevan todella vähän liikkeellä.

Huomasi muuten, että toinen vanhemmista on rengastettu.

Sadevaroitus

Kainuun alueelle annettiin eilen sadevaroitus. Vuorokaudessa ennustettiin tulevan 50 mm vettä. Kyllä sitä on tullutkin! Torstai illasta asti on satanut enemmän tai vähemmän vettä. Viimeisen reilun vuorokauden on satanut tauotta!

Maanantai-illasta tähän hetkeen vettä on tullut yhteensä 150 mm! Niitty litisee jälleen saappaan alla ja lampaiden polut on muuttuneet puroiksi sekä mutaränneiksi.

Lammas-parkoja käy sääliksi. Ne ressukat on ihan märkiä taas ja valkoiset lampaat on harmaita.

Lampaita ei kuitenkaan sade ja puuskainen tuuli sekä vain + 6 asteen lämpötila tunnu haittaavan. Tänään aamullakin ne laidunsivat runsaassa sateessa kolmisen tuntia. Minä hellyin ja vein niille sillä aikaa ison sylillisen kuivaa heinää lampolaan. Villaansa ravistellen ne rupesivat innokkaina popsimaan vielä kuivaheinääkin.

"Piskejä" ja pässejä

Koirat kävivät eilen ensimmäistä kertaa niityllä tutustumassa lampaisiin. Tähän mennessä lampaita on ihmetelty vain aidan takaa tai ikkunaluukusta nuuhkimalla ja lipomalla.

Vartija-Leo oli taas ainut, joka huomasi, että laitumella on outoa porukkaa. Leo jatkoi kuitenkin syömistä, kun puhelin sille, eikä muut pässit äkänneet mitään vaan hamusivat ruohoa välinpitämättöminä suuhunsa.

Annoin pässien tehdä itse tuttavuutta remmissä oleviin koiriin. Lempi-pässi kävi ensimmäisenä nuuhkaisemassa meidän vanhempaa koiraa, 7 v. käyttölinjaista kultaistanoutajaa, Kallea. Kalle ei välittänyt mitään, vaikka ikkunasta nuuhkaistessaan se on ollut aivan intona! Lähinnä jatkoi vain ruohon syömistä kuin lammas ikään.

Kaikki muut pässit, paitsi Lempi kävivät nuuhkimassa meidän nuorempaa koiraa, 2 v. sileäkarvainen noutaja, Hildaa. Päästin Hildan irti, mutta se innostui persravaamaan pässien ympärillä. Se oli pojille liikaa ja ne nelistivät hieman etäämmälle.

Ennen meidän koiria laitumella kävi naapurissa kyläillyt koiruus. Satuin itsekin olemaan laitumella ja läsäytin kädet yhteen ja örähdin koiralle. Silloin sitä vietiin takaisin kotipihalle!

Karhunmetsästys alkaa 20.8. Silloin saa alkaa juoksuttamaan hirvikoiria irti. Veikkauksia otetaan vastaan, että millainen "ruuhka" meidän laitumella käy!

Mesimarja (Rubus arcticus)

Mesimarja on pitkin kesää sulostuttanut niittyä lukuisilla vaaleanpunaisilla kukillaan. Olen odotellut niiden marjomista, sillä mesimarja on oikullinen marjoja. Se saattaa kyllä kukkia komeasti, mutta jättää marjat tekemättä.

Mesimarja lisääntyy rönsyjen avulla. Yhden emokasvin rönsyt voivat levitä laajalle alueelle muodostaen perimältään samanlaisen kasvuston. Tämä kasvusto voi kukkia runsaastikin, mutta jättää marjomatta, koska hedelmöittyäkseen kukat tarvitsevat siitepölyä toisesta yksilöstä. Epäsuotuisissa ympäristöoloissa kasvi voi myös kukkien sinnitellä pitkään, mutta marjoja ei muodostu.

Mesimarja on muinoin hyötynyt metsälaidunnuksesta sekä kaskeamisesta. Nykyisen tehokkaan metsän- ja maanmuokkauksen sanotaan vähentävän mesimarjan kasvupaikkoja.

Niityn mesimarjat näyttävät osittain marjovan. Marjoja ei kuitenkaan ole nimeksikään verrattuna kukintaan. Sen verran marjoja kuitenkin on, että olemme päässeet maistamaan tuoretta mesimarjaa muistaaksemme ensimmäistä kertaa ikinä. Siis miten taivaallisen ihanalta se maistuukaan! Vähän niinkuin vadelman ja ahomansikan herkullinen yhdistelmä. Ehdottomasti maukkain kaikista luonnon marjoistamme!

Loistokultasiipi

Tällä viikolla, varsinkin maanantaina, kesä on hellinyt lämmöllään. Maanantaina oli + 29 astetta, kyllä tarkeni hyvin sekä lampaat että lammaspaimenet. Tosin kelistä taisivat paimenet nauttia enemmän kuin lampaat. Lampaat oikein puuskuttivat niityltä lampolan varjoon ja viileyteen tultuaan.

Tänäänkin oli iltapäivään asti hieno ilma, mutta nyt sataa ja hetki sitten salamoikin. Onneksi heinät on saatu kuivina seipäiltä korjattua! Annettiin pässeille hieman maistipalaksi aurinkokuivattua heinää. Se tuntui maittavan hyvin.

Ennen sadetta auringonpaisteen innoittamina niityllä lentelivät taas myös loistokultasiivet (Lycaena virgaureae). Ihmettelin miksi kaksi erilaista perhosta kisailee keskenään, mutta ne olivatkin saman lajin eri sukupuolet, sillä loistokultasiipiuros on kokonaan oranssi ja naaraassa on mustia pilkkuja!

Usko-Eevertti

Usko-Eevertti sai pässeistä ensimmäisenä nimen, koska se oli heti tullessaan rohkea ja hanakka tekemään tuttavuutta. Laitumelle päästyä sen käytös on muuttunut ja se on ehkä jäänyt jopa hieman taka-alalle.

Leolle on käynyt juuri päinvastoin. Siitä on kehkeytymässä oikea häirikkö! Minusta näytti yksi päivä, kun Leo ja Usko-Eevertti pamauttivat päitä yhteen, että Leo meinasi sen jälkeen hypätä Uskon selkään.

Ville meni yksi päivä laitumelle testaamaan puskeeko Leo häntä vai yrittääkö se puskea vain minua. Taisin juuri ja juuri ennättää sanoa, että ei Leo laitumella mitään puske vaan tallissa tai "tarhassa", kun se jo yritti rynnistää minua päin!

En ollut vielä silloin huomannut Annikan vinkkiä kommenteista ja nappasin Leoa tas niskasta. Puskeminen jäi yritykseksi ja Leo rupesi "muina miehinä" nyhtämään ruohoa.

Seuraavana päivänä, kun Leo otti taas pakkia puskeakseen tamppasin jalalla kolme kertaa maahan niin, että tanner tömisi! Leo ja kumppanitkin olivat hieman hölmistyneitä ja Leon pukitus loppui alkuunsa. Jalan tömistys tuntuu siis ainakin vielä tällä erää toimivan!

Tänään Leo pääsi miltei yllättämään Villen laitumella, joka ehti juuri ja juuri väistää pukkaavan pässin. Leoa saa tosiaan pitää nykyään silmällä ettei käy vahinko. Usko-Eevertti ja muut pässit sitä vastoin ovat vielä turhankin hellyttävän kilttejä ajatellen, että niiden elonpäivät käyvät vähiin...