Löysin niityltä uuden kasvin muistaakseni joskus heinäkuun puolessa välissä. Ihme, etten ole sitä aikaisemmin nähnyt, sillä se kasvaa lampolan ikkunoiden edessä, aivan siinä silmien alla. Kasvista sanotaan, että se ei kestä varjostusta eikä kilpailua. Voisiko tämäkin olla niityn hoitotoiden ansiosta putkahtanut esiin? Myöhemmin kesällä löysin vielä toisen yksilön naapurin rajan tuntumasta metsän siimeksestä.
Jännityksellä olen seuraillut millaiset kukat kasvi kehittäisi, mutta kuvaa komeammaksi kukat eivät ikinä oikeastaan tulleet. Kukat vain rupesivat pienoisen kellertämisen jälkeen tuleentumaan haituviksi. Tuleentuneista kukinnoista tuli mieleen kultapiiskun samantapaiset haituvaiset kukat.
Kasvi käsittääkseni kuuluukin samaan heimoon kuin kultapiisku eli mykerökukkaisiin. Kasvi on mielestäni ahojäkkärä (Gnaphalium sylvaticum). Kyseessä voisi olla myös harvinaisempi norjanjäkkärä (Gnaphalium norvegicum), mutta lähinnä sitä kasvaa tunturipaljakoilla. Kasvia on kuitenkin tavattu harvinaisena myös Kainuussa. Tosin Kasviatlaksen levinneisyyskarttaa silmäillessäni viimeisin havainto norjanjäkkärästä Kainuun alueella, suunnilleen meidän niityn tietyvillä, on tehty joskus 1950-luvulla.
Kasvit pystyy erottamaan toisistaan lehtien ja kukinnon avulla. Norjanjäkkärän lehdet ovat suuremmat, leveämmät ja huomattavasti harmahtavammat kuin ahojäkkärän. Lisäksi norjanjäkkärän lehdet ovat selkeästi kolmisuoniset kun taas ahojäkkärän yksisuoniset. Norjanjäkkärän kukinto on lyhyempi ja mykeröiden tukilehdet ovat pidempiä kuin ahojäkkärällä.
Mielestäni kasvi on huomattavan harmaa, mutta vaikka kuinka tutkiskelin lehtiä en pysty sanomaan ilman verrokkia toisesta kasvista, kumpi kasvi on kyseessä. Koska lehti näyttää mielestäni yksisuoniselta ja kuitenkin norjanjäkkärä on niin harvinainen, niin kallistun ahojäkkärään, kunnes toisin todistetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa aina!