Olen kuvannut kyseisen kasvin niityllä kesäkuun lopulla 2010. Väitän, että kyseessä on jokin maitikka.
En kyllä pysty sanomaan onko kyseessä esim. kangas- tai metsämaitikka. Kasvin lehtien perusteella melkein kääntyisin metsämaitikan puoleen, sillä kangasmaitikalla ylemmät lehdet lukemani mukaan ovat tavallisesti tyviosastaan hampaisia, mutta voivat olla myös kapea- ja pitkäliuskaisia, joten se siitä tunnistusavusta.
Kasvupaikkaominaisuudetkaan eivät auta lajitunnistuksessa, sillä kangas- ja metsämaitikka eivät eroa kasvupaikoiltaankaan suuresti. Metsämaitikka on hieman paremman maan kasvi kuin Kangasmaitikka, mutta ne voivat kasvaa yhdessäkin.
Käytännössä kasvit pystyy erottamaan toisistaan kukinnosta. Metsämaitikan kukat ovat tumman voinkeltaiset ja pienemmät. Kukan alahuuli osoittaa alaspäin. Kangasmaitikan kukat taas ovat isompia ja väriltään vaaleahkonkeltaisia. Tosin kukat voivat olla myös tummankeltaisia tai jopa punertavia. Kukan alahuuli on suora.
Maitikka osottautui mielenkiintoiseksi kasviksi. Monimuotoisuutensa ja kausimuuntelunsa lisäksi ne ovat muiden kasvien puoliloisia. Maitikka rosvoaa imujuurillaan isännältään ravintoa yhteyttääkseen, kukkiakseen sekä lisääntyäkseen. Isäntäkasvina toimii yleensä mustikka, puolukka, kuusi tai mänty.
Kangas- ja metsämaitikka kuuluvat näivekasveihin (ennen naamakukkaisiin), ovat yksivuotisia ja n. 10 - 40 cm pituisia.
Ennen vanhaan maitikka tunnettiin myös nimellä voiheinä. Nimi saattanee juontaa kukkien voinkeltaisesta väristä sekä siitä, että karja syö maitikoita mielellään. Liekö voiheinä on kesälampaiden herkkua niityllämme ensi kesänä?
Lähteet:
Fletcher Neil - Kukat tutuiksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa aina!