Tämän blogin luonnonniitty sijaitsee "kylässä" nimeltä Lantto. Paikan nimi periaatteessa viittaa mökkimme vieressä sijaitsevaan vanhaan hirsitaloon, mutta silti se mainitaan erikseen oikein Suomen maantiekartassa. Aikoinaan Lantto olikin vilkas paikka, kun pelkästään yhden talon pihapiirissä telmusi kolmekymmenpäinen lapsikatras!
Eilen kasvitietoutta selatessani silmiini osui sana lanttopäinen. Sanaa käytettiin kuvaamaan kasvin kukinnon lanttopäisyyttä. Tätähän täytyi googlettaa lisää. Löysin selityksen, jossa kasvi tai eläin on päästään hieman kovera eli lanttopäinen, esimerkkinä mainittiin lohen lanttopäinen pyrstö.
Löytyipä googlettamalla vastine lantto -sanallekin. Suomisanakirja.fi ilmoittaa, että lantto on loivasti painunut tai hieman sisäänpäin kaartuva.
Itse asiassa sana kuvaa hyvin Lanttoa paikannimenä, sillä paikka on hieman notkelmassa laskien lammelle päin eli sanan mukaisesti siis lantto. Paikannimen merkitys saa lisävahvistusta viereisestä Kukkula -nimisestä tilasta, joka sijaitsee, missäpä muuallakaan, kuin mäen laella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa aina!