Opinnäytetyöni on valmis, ja luettavissa!

Nyt se on valmis ja julkaistu. Opinnäytetyö. Projekti sujui kaiken kaikkiaan hyvin ja sitä oli erittäin mielenkiintoinen ja mukava tehdä. Loppuseminaari on myös onnistuneesti pidetty, ja saamani palaute oli lähes häkellyttävän positiivista.

En oikein meinaa käsittää, että 3,5 vuotta sitten aloittamani opinnot ovat kohta ohi. Vielä olisi kolme esseetä kirjoitettavana ja yksi tentti. Sen jälkeen voin anoa tutkintopapereita koululta ja olen valmis agrologi. 

Vaikka opinnot ovatkin päättymässä, niin jatkan viime kesänä aloittamaani projektia, josta opinnäytetyöni tein. Seuraan siis edelleen niittykasvillisuutta sekä lampaiden painon kehitystä ja teen tarvittavia hoitotoimenpiteitä niityllä. Reilu kolme viikkoa, niin niitty vihdoin pitkän talven ja kevään jälkeen kutsuu!

Opinnäytetyöni pdf-tiedoston saa auki seuraavasta linkistä: urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076775.

Olen kiinnostunut kaikista kommenteista joko tämän blogin kommenttikenttään tai kirsi.sh (at) gmail.com, kiitos. 

Uudet niittytyöläiset tulossa

Nyt on niittytyöläiset ensi kesälle alustavasti tilattu! Päädyimme niihin nuoriin pässipoikiin, jotka ovat vieroitusikäisiä kesäkuun alkupuolella. Jos nyt oikein ymmärsin niin pässit ovat kainuun harmas emästä, mutta suomenlammas isästä. 

Nyt kyllä hieman jännittää, että kuinka villejä tuollaiset pojanviikarit oikein ovatkaan! Ja miten saamme noin nuoret pässit kasvamaan luonnonlaitumella... Viime vuonna laiduntamista selkeästi häiritsi sateinen kesä ja valtava syöpäläismäärä. Lampaat olisivat mieluusti laiduntaneet keskikesän yöttömässä yössä, mutta otimme ne kuitenkin petovaaran vuoksi yöksi sisään. Nyt olemme päätymässä ratkaisuun, jossa lampolan ovi saa olla auki valoisat kesäyöt. Hieman jännittää sekin, että mitä siitä seuraa...

Aion jatkaa opinnäytetyössäni aloittamaani lampaiden painonkehityksen seuraamista luonnonlaitumella, vaikkakin tuo uusi katras ei sinänsä ole verrannollinen viime vuotisen kanssa, koska viime vuotiset pässit olivat jo lähes vuosikkaita laidunkauden lopulla. Ne tosin painoivat siinä 20 kilon huitteilla tullessaan, mitä ilmeisesti nämä pikkupässitkin suunnilleen meille tullessa painavat. Pässejä tulee olemaan myös enemmän. Viime vuonna oli kuusi ja tulevana kesänä kymmenen. Lampaiden kasvun lisäksi seuraan tulevana kesänä myös kasvillisuutta sekä muita niittyeliöitä.

Olispa jo kesä! 

Kesän tuloon tuntuu olevan vielä kärsimättömän pitkä aika, kun kevätkään ei etene. Meillä on täällä etelässä takapiha vielä tupaten täynnä lunta. Juuri katselin edellisten vuosien kuvia. Samana päivänä vuonna 2010 takapihalla on voinut istua jo sortseissa kahvia nauttimassa, mutta nyt siellä on puoli metriä lunta. Vain muutama lumeton laikku. No, kutakuinkin seitsemän viikkoa niin ollaan jo mökillä ja on jo kesäkuu!

Ensi kesän pässinBÄÄt

(pääsiäiskortin näet isompana klikkaamalla kuvaa)

Olisipa näin pääsiäisen alla ollut mukava kirjoitella, että ensi kesän niittytyöläiset on tilattu, mutta tänä vuonna homma ei menekään "kuten Strömsössä".

Soitin lampolaan, josta viime vuonna pässit hankimme, mutta heillä oli käynyt katastrofi viime vuoden karitsoiden kanssa. Sateinen kesä ja loiset olivat ottaneet selkävoiton käydystä taistelusta ja suurimmalle osalle karitsoista oli käynyt huonosti... Heillä ei ollut toimittaa meille kymmentä pässipoikaa.

Sain lampurilta kuitenkin pari muuta numeroa, josta kysellä. Ensimmäinen henkilö oli periaatteessa myöntyväinen. Hänellä kuulemma on laidunpula ja saattaisi meille pässejä myydäkin. Hän haluaa nyt kuitenkin vielä hieman selvittää ja miettiä lähinnä ilmeisesti sitä pässeistä maksettavaa hintaa, joten palaamme pääsiäisen jälkeen asiaan.

Toisessa paikassa ei ollut syksyisiä pässejä myydä, mutta heille syntyy/on syntynyt nyt kevään korvilla karitsoita, josta voisi, jopa kohtuu hinnalla, irrota meillekin poikia. Mutta olisiko ne ihan liian nuoria toimimaan yksin luonnonlaitumella ja olisiko pelkkä luonnonlaidun ruokinta niille tarpeeksi? Tässä avautuisi huima tarkkailun mahdollisuus, mutta samalla epäilyttää, jos homma meneekin totaalisesti pieleen. Ja kuinka villejä noin nuoret pässit on? Ja eikös niillä yleensä pitäisi olla jokin vanhempi uuhi opettajana. Ja vanhemmat eläimethän syövät paremmin korsiintunutta heinää sekä vesakkoa. Täältä paikasta olisi liiennyt kyllä uuhiakin meille, joten pitäisikö sittenkin ottaa niitä?

Kyllä nyt meni vaikeaksi tämä kesätyöläisten palkkaaminen! ;) Ja tuntuu ihan hassulta, että ensi kesänä niityllä ei olekaan samat lampaat, vaan jotkut ihan uudet, uusine tapoineen ja totutteluineen. Pääsiäisenä teemme muuten viime vuoden niittytyöläisistä lammasstroganoffia!

Tallin eli lampolan päädyn muodonmuutos

Ohessa kuvasarja tallin eli nykyään lampolan päädyn muuttumisesta neljän vuoden varrella. Olen etsinyt kuvia, jotka on otettu suunnilleen samasta kuvakulmasta. 

Koko kuvasarjan saa ISOmmaksi klikkaamalla ensimmäistä kuvaa (kuvatekstit ei tosin välity isoihin kuviin).

Talli lokakuussa 2008, jolloin ostimme tilan. Lampolan pääty vasemmalla villiintyneen vadelman peitossa.

Tallin päädyssä oli osittain takaa sortunut, käyttökelvoton ja vadelman valtaama huussi.

Juhannuksen tienoilla 2010. Villiintynyttä vadelmaa täydeltä tallinpäädyltä. Ilta aurinko siintää lammenpinnasta.

Oikein tarkasti, kun kuvaa katsoo voi huomata, että huussin ikkunasta siintää metsä läpi. Eli takaseinä on enemmän ja vähemmän sortunut. Ainoa joka keksi huussille enää käyttöä oli katolle kiipeilevä kissamme.

Kesäkuun alussa 2011 kaiken muun remontoinnin ohessa huussi sai lähtöpassit!

Huussin takunen eli tallin oven edus oli vatukon valtakuntaa.

Raivatun vattupusikon ja lähteneen huussin jäljiltä tallin päädystä paljastui melkoinen kaatopaikka. Kaikenlaista sinne oli vuosikymmenten saatossa heitelty mm. erittäin ikävää lasia. Traktorilla siis lanausta ja käsipelillä romun/lasin keräystä.

Tallin päädystä ilman huussia lammelta kimmeltävä ilta-aurinko kesällä 2011.

18.6.2011 yöttömässä kesäyössä n. klo 2.30.

3.6.2012 klo 23.30.

5.6.2012 lammasaidan seipäiden pystytys alkaa.

Onni-kissa toimii aidan rakennustarkastajana...

Lampaat lähdössä iltalaitumelle kesäkuun lopulla 2012.

Näiden kuvien penkominen aiheuttaa suunnatonta kaipuuta. Olisipa jo kesä ja lampaat!

Talvikin päivä

Talvikin nimipäivän kunniaksi asiaa hieman Lantto niityn metsäisiltä reunamilta löytyneistä kanervakasvien heimoon kuuluvista hurmaavista talvikeista. Nämäkin löydöt olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia eikä ihme sillä esim. tähtitalvikkia ei kasva täällä etelän asuinseudullani ollenkaan. Tähtitalvikki luokitellaankin alueellisesti uhanalaiseksi mm. eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla.
Pikkutalvikkikaan ei ollut minulle tuttu, vaikka se on Suomessa sukunsa yleisin laji ja sitä sentään Kasviatlaksen mukaan melko yleisesti kasvaa etelän suunnallakin.

Pikkutalvikki, Pyrola minor

 

Pikkutalvikki suosii kosteita kasvupaikkoja eli soistuneita metsiä, korpia, suonlaitamia ja vanhojen suopeltojen ojan penkereitä. Lantto niityllä pikkutalvikkia kasvaa metsänreunalla ojan tuntumassa.

 

Tähtitalvikki, Moneses uniflora

 

Tähtitalvikki kasvaa sammaleisissa, rehevissä metsissä, korvissa, lähteiköissä ja puronvarsissa. Kasvia on löytynyt myös hakamailta karjan polkujen varrelta. Lantto niityllä tähtitalvikkia kasvaa niityn läntisellä metsärajalla.

 

Tähtitalvikki on tarkka kasvualustansa koskemattomuudesta ja se kärsii metsien hakkuista ja pirstoutumisesta.

 

Tähtitalvikin alaspäin nuokkuvan kukan terälehdet avautuvat tähtimäisesti täysin levälleen, josta kasvin nimikin lienee saanut alkunsa. Kasvualustaansa katselevan kukan kasvuasento estää tehokkaasti itsepölytyksen. Tähtitalvikki erittää kieloa tai syklaamia muistuttavia tuoksuaineita ja kukka voi säilyä elinvoimaisena jopa toista kuukautta. Muistan kukkaa tutkiskellessani sen terälehtien tuntuvan kumimaiselta ja jättävän vienon tuoksun sormiin.

 

Tähtitalvikkia on kutsuttu mm. katvekukkaseksi, lumikukaksi, linnuntähdeksi ja troppikukkaseksi. Troppikukkanen nimi juontanee juurensa siitä, että sitä on kansanlääkinnässä käytetty silmätautien hoitoon.

  

Hyvää nimipäivää kaikille Talvikeille!

 

Niittykasveja

Ketosilmäruoho, Euphrasia stricta

Opinnäytetyöni on edennyt niin, että toinen seminaari on onnistuneesti pidetty tammikuun puolessa välissä. Nyt pitäisi saada into päälle ja rutistaa työ loppuun...

Tämän viikon olen puuhannut ja turannut kasvien kanssa. Laittanut kuvat albumiin parempaa lajitunnistusta varten ja tehnyt listan kasveista mitä niityltä on löydetty mm. Kasvivalokuvien selaaminen on aiheuttanut hirmuisen kesäkaipuun. Haluaisin jo "leikkiä Hemulia" eli tunnistella kasveja niityllä mäkärien ja polttiaisten ruokana...

Kaiken kaikkiaan niityltä on tähän mennessä eli ensimmäisenä tutkimuskesänä tunnistettu 55 putkilokasvia. Kasveja on löydetty hieman enemmän, mutta niitä kaikkia ei ole tunnistettu (etenkin heiniä). Lisäksi on inventoitu sammalia, jäkäliä, sieniä, puita jne.

Lantto niityn tunnistettujen kasvien joukossa on neljä putkilokasvia, jotka kuuluvat Kainuun alueella huomionarvoisiin perinnebiotooppikasveihin. Näitä ovat laidunnuksesta ja niitosta hyötyvät isolaukku, ketosilmäruoho, ketonoidanlukko (myös silmälläpidettävä laji) ja nurmitatar.

Ohessa lista niityltä tunnistetuista kasveista:

aitovirna, vicia sepium
harakankello, campanula patula
heinätähtimö, stellaria graminea
hevonhierakka, rumex longifolius
hiirenvirna, vicia cracca
isolaukku, rhinanthus serotinus
jokapaikansara, carex nigra
kangasmaitikka, melampyrum pratense
karheapillike, galeopsis tetrahit
ketonoidanlukko, botrychium lunaria
ketosilmäruoho, euprhrasia stricta
kirjopillike, galeopsis speciosa
koiranputki, anthriscus sylvestris
kultapiisku, solidago virgaurea
maitohorsma, epilobium angustifolium
mesiangervo, filipendula ulmaria
mesimarja, rubus arcticus
metsäkurjenpolvi, geranium sylvaticum
metsämaitikka, melampyrum pratense
metsätähti, trientalis eurapaea
mustikka, vaccinium myrtillus
niittyleinikki, ranunculus acris
niittynurmikka, poa pratensis
niittynätkelmä, lathyrus pratensis
niittysuolaheinä, rumex acetosa
nurmihärkki, cerastium fontanum
nurmilauha, deschampsia cespitosa
nurminata, festuca pratensis
nurmipuntarpää, alopecurus pratensis
nurmirölli, agrostis capillaris
nurmitatar, bistorta vivipara
nurmitädyke, veronica chamaedrys
ojakärsämö, achillea ptarmica
oravanmarja, maianthemum bifolium
paimenmatara, galim album
peltokaali, brassica rapa
peltokorte, equisetum arvense
peltopillike, galeopsis bifida
piharatamo, plantago major
pihatähtimö, stellaria media
pikkulaukku, rhinanthus minor
pikkutalvikki, pyrola minor
poimulehti, alchemilla
puna-ailakki, silene dioica
puna-apila, trifolium pratense
punaherukka, ribes rubrum
puolukka, vaccinium vitis-idaea
sananjalka, pteridium aquilinum
siankärsämö, achillea millefolium
suo-orvokki, viola palustris
syysmaitiainen, leontodon autumnalis
tähtitalvikki, moneses uniflora
vadelma, rubus idaeus
valkoapila, trifolium repens
voikukka, taraxacum officinale

Apua kasvien tunnistukseen

Alla olevassa linkissä on kuvia kasveista, joita on löydetty Lantto niityltä kesällä 2012. Osa kasveista on tunnistettu, osa sinnepäin tunnistettu ja varsinkin heinät on kokonaan tunnistamatta. Olisin kiitollinen, jos saisin apua kasvien tunnistukseen, joten eikun selaamaan kuvia, kiitos! :) 

Lantto niityn kasveja 2012:
https://picasaweb.google.com/102085147041359486341/LanttoniitynKasvit2012