Heinäseipäiden käyttö yleistyi Suomen maataloudessa 1900-luvulla ja päättyi 1980-luvulla puimurien ja paalauksen yleistyttyä.
Edellisessä postauksessa kirjoittelin, ettemme päässeet tekemään aitatolppia pääsiäislomalla, koska lumimäärä esti työn. Koemielessä teimme kuitenkin peräti kolme tolppaa "pihamännyistä" mikä tarkoittaa sitä, että n. 197 tolppaa on vielä tekemättä, jos meinaamme koko 2 ha alueen kesän aikana rajata.
Ystävällinen naapuri muisteli, että heillä saattaisi jossain nurkassa lojua toimettomia heinäseipäitä. Häneltä tulikin ilouutinen, että heinäseipäitä oli löytynyt satakunta, joten aitatolpan tekoprojekti kuluttanee onneksi hieman vähemmän hartiavoimia kun olin pelännyt.
Olemme vetämässä alueelle "perinteistä" kolminkertaista sähkölanka-aitaa, koska saan siskoltani käyttämättömäksi jääneen aurinkokennopaimenen lainaan. Varastosta löytyi myös jonkun verran sähkölankaa sekä liittimiä, joten tällä hetkellä näyttää siltä, että aitatarvikekustannukset jäävät verrattain pieniksi.
Opinnäytetyön osalta projekti nytkähti tänään sen verran eteenpäin, että ensimmäinen seminaari on pidetty. Esittelin opiskeluryhmälle sekä ohjaaville opettajille tänään opinnäytetyösuunnitelman. Keskustelua herätti aiheen laajuus ja rajaus. Myös alueen petovaara herätti keskustelua.
Petovahingon ennaltaehkäisevänä toimena olemme ajatelleet ottavamme niittytyöläiset Pohjoisen yöttömiksi öiksi talliin, sillä yleisimmin petovahinko käsittääkseni tapahtuu illalla, yöllä tai aamuvarhain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa aina!