Olimme eilen illalla naapurissa nauttimassa pannukakkukahveja, kun minulle soitti toinen naapuri, että teillä on lammas karkuteillä. Onneksi herkulliset pannukakut oli jo nautittu ja lähdimme sillä siunaamalla huristamaan mökille.
Lyhyehkön n. 500 m ajomatkan aikana ehdimme kerätä jäitä hattuun ja laatia sotasuunnitelman pässin tai mahdollisesti jopa pässien palauttamiseksi aidan oikealle puolelle.
Mökille tultua sotasuunnitelmat eli kauraryyniämpäri eivät olleetkaan tarpeen, sillä kaikki pojat olivat laitumella ikäänkuin ketään ei olisi karussa ollutkaan. Pässi oli ilmeisesti vain käynyt maistelemassa aidan toisella puolella sitä kuuluisaa vihreämpää ruohoa.
Tähän aamuun asti olisin voinut vannoa, että aidan toisella puolella kävi Leo, mutta enää en ole niin varma. Laidunsin pässien kanssa aamuauringossa, hallan (+3 astetta) paikoittain puraisemalla niityllä. Taitin pässeille haapaa rouskutettavaksi, kun äkkäsin, että yksi puuttuu!
Huomasin Lempi-pässin (kuvassa) metsän ja naapurin kulmauksessa. Näytti, että se olisi ollut omalla puolella, mutta kohta jo huomasin sen kirmaavan edestakas naapurin pihamaalla aidan vierttä!
Katkoin nopeasti haavan oksia muille pässeille ja itselle houkuttelukerpuksi. Lempi ei kiinnostunut kerpusta, mutta muut pässit tietenkin ryntäsivät katsomaan, että mitä täällä määitään. Olin ihan varma, että kohta aidan väärällä puolella on kuusi pässiä!
Minulla ei ollut siis yksinäni aikaa eikä hermoja laatia sotasuunnitelmia vaan improvisoin! Hyppäsin "ketterästi" aidan yli ja nappasin ihanaa leikattua ja lyhyttä nurmea syömään rauhoittunutta Lempiä niskasta kiinni. Kampesin pässin kantoon ja ähräsin sen metrisen aidan yli niin, että kuulin pässin suolien vain pulisevan!
Lyhyehkön n. 500 m ajomatkan aikana ehdimme kerätä jäitä hattuun ja laatia sotasuunnitelman pässin tai mahdollisesti jopa pässien palauttamiseksi aidan oikealle puolelle.
Mökille tultua sotasuunnitelmat eli kauraryyniämpäri eivät olleetkaan tarpeen, sillä kaikki pojat olivat laitumella ikäänkuin ketään ei olisi karussa ollutkaan. Pässi oli ilmeisesti vain käynyt maistelemassa aidan toisella puolella sitä kuuluisaa vihreämpää ruohoa.
Tähän aamuun asti olisin voinut vannoa, että aidan toisella puolella kävi Leo, mutta enää en ole niin varma. Laidunsin pässien kanssa aamuauringossa, hallan (+3 astetta) paikoittain puraisemalla niityllä. Taitin pässeille haapaa rouskutettavaksi, kun äkkäsin, että yksi puuttuu!
Huomasin Lempi-pässin (kuvassa) metsän ja naapurin kulmauksessa. Näytti, että se olisi ollut omalla puolella, mutta kohta jo huomasin sen kirmaavan edestakas naapurin pihamaalla aidan vierttä!
Katkoin nopeasti haavan oksia muille pässeille ja itselle houkuttelukerpuksi. Lempi ei kiinnostunut kerpusta, mutta muut pässit tietenkin ryntäsivät katsomaan, että mitä täällä määitään. Olin ihan varma, että kohta aidan väärällä puolella on kuusi pässiä!
Minulla ei ollut siis yksinäni aikaa eikä hermoja laatia sotasuunnitelmia vaan improvisoin! Hyppäsin "ketterästi" aidan yli ja nappasin ihanaa leikattua ja lyhyttä nurmea syömään rauhoittunutta Lempiä niskasta kiinni. Kampesin pässin kantoon ja ähräsin sen metrisen aidan yli niin, että kuulin pässin suolien vain pulisevan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, se ilahduttaa aina!