Ensimmäinen laidunpäivä

Pässi-pojat pääsivät tänään niittytöihin. Ensimmäinen laidunpäivä sujui oikein mallikkaasti eli sähkölankoja kunnioitettiin ja aitauksen sisäpuolella pysyttiin. Pojat pistelivät hyvällä halulla vähän sitä sun tätä poimulehden kukista ja puna-ailakista lähtien. Kanat on muuten vielä jättäneet niiden tarhassa kasvavan puna-ailakin rauhaan. Muuten ne on aika hyvin nyppineet vähäisen vihreän, jota tarhassa kasvoi. Myös saniaiset.

 

Poikien laidunkausi alkoi melko kylmässä + 7 asteen kesäsäässä. Hienoa oli, että niityllä ei ollut yhtään syöpäläisiä eli mäkärää, hyttystä tai polttiaista. Niitä onkin lämpiminä päivinä ollut ihan liiaksi asti rakennusprojektin ja aitaamisen kiusana.

 

Pässit liikkuivat tänään vain ensimmäisen laidunlohkon etuosassa. Ne eivät vielä löytäneet metsänreunan haavikkoa eivätkä naapurinrajan herkullisinta ruoho-osaa.

Vaikka laidunpäivä sujui hyvin, niin hieman huonoakin siihen kuuluu. Huomasimme jo pässien tulopäivänä, että pahnan pohjimmaisen pässin eli herra Meterssonnin jaloissa on jotain vikaa. Se näyttää aina välillä lepuuttavan yhtä jalkaa pitäen sitä ilmassa. Sen kulku on myös jäykähköä ja etujalan polvet on hieman pattimaiset. Mielessä kävi, että mitenköhän herra Metersson jaksaa rampata laitumella. Illalla jo valitettavasti näytti siltä, että Meterssonin nilkutus ehkä hieman paheni.

 

Pirteä herra se kuitenkin muuten on ja pienikokoisuudesta huolimatta haastaa isompiaan pukitteluun. Se alkaa myös kesyyntyä ja syö kädestä jo leipää. Vikansa vuoksi siitä on tullut ainakin minun lellikki. Valitettavaa vaan on, että jos kulku vielä huononee, niin pieni herra Metersson taitaa päästä autuaimmille laidun maille...